”Meillä tekoälyn käyttöä ei johda hype, vaan sen avulla saatavat todelliset hyödyt. Jos tekoälyllä voidaan selkeyttää, nopeuttaa tai parantaa lopputulosta, silloin se ansaitsee paikkansa. Mutta mitään ei tehdä vain siksi, että se olisi teknisesti mahdollista”, Arekin teknologiajohtaja Mikko Kirveskoski sanoo.
Tekoäly käyttöön, kun se aidosti tukee tekemistä
Arekissa tekoälyn käyttökohteita lähestytään riskilähtöisesti. Soveltuvuutta arvioidaan erityisesti generatiivisen tekoälyn osalta tarkasti – mihin se sopii, missä sen hyödyt ovat todellisia, ja missä taas on syytä pidättäytyä.
”Tekoälylle ei anneta vapaita käsiä. Haluamme käyttää sitä tilanteissa, joissa asiantuntijan työtä voidaan tukea, ei ohittaa”, Kirveskoski kertoo.
Arekissa tekoäly on jo osana arkea kahdella konkreettisella tavalla. GitHub Copilot tukee ohjelmistokehitystä, ja Microsoft Copilot helpottaa arjen tuottavaa työtä. Molemmat on otettu käyttöön sisäisenä ohjelmistona.
”GitHub Copilot on meillä laajassa käytössä Vala-hankkeen vakuuttamisen uudistuksessa. Se tehostaa ohjelmointia, mutta myös helpottaa arjen pieniä tehtäviä. Microsoft Copilot taas tukee esimerkiksi muistioiden laadintaa, keskustelujen tiivistämistä ja esitysten tekoa”, Kirveskoski sanoo.
Riskilähtöisyys ja sääntely keskiössä
Tekoälyn käyttöä Arekissa ohjaavat selkeät periaatteet. Taustalla on EU:n tekoälyasetus, jonka mukaan työeläkeala kuuluu korkean riskin luokkaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vaatimuksia läpinäkyvyydestä, valvottavuudesta ja turvallisuudesta.
”Meillä ei syötetä järjestelmiin tunnistettavaa henkilötietoa tekoälyn käsiteltäväksi, eikä tekoälyratkaisuja käytetä missään, missä ei voida selkeästi osoittaa, miten ne toimivat. Kaiken pitää olla perusteltua ja jäljitettävää”, Kirveskoski painottaa.
Arekissa on laadittu omat politiikat generatiivisen tekoälyn käytölle sekä ohjelmistokehityksessä hyödynnettävälle tekoälylle. Ne on käyty läpi myös työeläkeyhtiöiden kanssa.
”Tiedämme, että tekoälyyn liittyy sääntelyä, mutta myös isoja odotuksia. Meidän roolimme on varmistaa, että etenemme niin, että molemmat toteutuvat vastuullisesti ja yhteistyössä”, Kirveskoski sanoo.
Yhteinen linjaus asiakkaiden kanssa
Arek ei kehitä tekoälyratkaisuja omassa kuplassaan, vaan osana laajempaa yhteistyötä. Tekoälyn käyttökohteet hyväksytään ja käsitellään aina työeläkealan teknologiaryhmä TTR:ssä. Lisäksi suunnitteilla on pienryhmä, joka arvioi tekoälyn mahdollisuuksia yhteisissä järjestelmissä tarkemmin.
”Arekilla on tässä rooli kiintopisteenä: jaamme kokemuksia ja sparraamme muiden kanssa. Samalla Arek tuo oman teknisen asiantuntemuksensa ja yhteisten järjestelmien kehitysroolin osaksi keskustelua”, Kirveskoski sanoo.
Uudet työkalut, vanhat periaatteet
Vaikka tekoäly tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, sen käyttöönottoa ohjaa sama ajattelu kuin kaikkea muutakin teknologista kehitystä Arekissa. Toimintaa ohjaa tarve, vastuullisuus ja asiakaslähtöisyys.
”Tekoäly ei ole IT-hanke, vaan koko toimintaa läpileikkaava muutos. Siksi se on nostettu esiin myös Arekin uuden strategian suunnittelussa”, Kirveskoski kertoo.
Myös aiempia kokeiluja on tehty muun muassa arkkitehtuurikuvien ja määrittelydokumenttien tuottamiseen liittyen. Näissäkin lähtökohta on ollut tukea asiantuntijatyötä, ei korvata sitä.
Henkilökohtaisesti innostava mahdollisuus
Kirveskosken oma suhtautuminen tekoälyyn on myönteinen.
”Esimerkiksi Arekilla tehtävä mainframe-järjestelmistä eli keskuskoneista luopuminen on yksi alue, jossa tekoäly voi osoittautua hyödylliseksi. Mutta tätä suurempi on kokonaiskuva, jossa tekoäly mahdollistaa uudenlaisia tapoja ajatella, suunnitella ja kehittää. Se antaa meille mahdollisuuden tehdä monia asioita fiksummin”, Kirveskoski sanoo.
”Minua henkilökohtaisesti innostaa se, miten laajasti tekoäly voi vaikuttaa – ei vain teknisesti, vaan ihan siihen, miten arki muuttuu. On hienoa olla mukana tässä kehityksessä alalla, jossa vastuullisuus on kaiken keskiössä. Juuri siksi tämä on niin kiinnostavaa: mahdollisuudet ovat suuret, mutta peliä pelataan selkeät reunaehdot edellä.”
